Kulta on jokaiselle tuttu jalometalli. Melkein kaikilta löytyy joitakin kultaesineitä tai -koruja oman kodin nurkista. Ehkä olet saanut lahjaksi kultakorun, sormuksen tai rannekorun. Kotona saattaa olla myös esimerkiksi kullattuja esineitä. Jokainen tietää, että kulta on haluttua ja arvokasta. Kullan arvoon vaikuttaa muun muassa se, että kulta on harvinaista. Mutta miksi näin on? Miksi kulta on harvinainen metalli ja miten se vaikutta kullan arvoon ja saatavuuteen?
Harvinainen jalometalli
Kulta on ollut haluttua tavaraa läpi historian ja sitä on louhittu, huuhdeltu, kaivettu ja etsitty vuosituhansia. Mutta kaikki tämä vuosituhansien varrella löydetty kulta mahtuisi tänä päivänä 20 neliömetrin kokoiseen laatikkoon. Jos siis kultaa ajatellaan määrällisesti, sitä ei ole käytössä kovin paljon. Se ei kuitenkaan johdu siitä, ettei sitä olisi yritetty etsiä tai louhia, sillä kultaa louhitaan jatkuvasti.
Kulta on melko raskas atomi, sillä siinä on 79 protonia ja 118 neuronia. Sen takia sitä on vaikeaa tuottaa jopa huimassa kuumuudessa ja paineessa. Esimerkiksi timantteja voidaan luoda laboratoriossa, mutta kultaa ei: se pitää löytää luonnosta sellaisenaan. Epäillään, että edes supernova ei pystyisi tuottamaan kultaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kullan tuottamiseen tarvittaisiin todella väkivaltaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi kahden neutronitähden yhteentörmäys. Ei siis ole mikään ihme, että kulta on arvokasta ja vaikeasti löydettävissä.
Miksi kulta on arvokasta?
Kulta tunnetaan jalometallina, sillä se erottuu muista alkuainetaulukosta löytyvistä alkuaineista. Kulta on harvinaista eikä se reagoi juuri lainkaan muiden taulukosta löytyvien elementtien tai alkuaineiden kanssa. Tämän takia kulta on myös toiminut valuuttana vuosituhansien ajan.
Vaikka rauta ei ruostuisi, sitä ei silti voisi käyttää valuuttana, sillä sitä on saatavilla liian helposti. Sinun pitäisi kanniskella ympäriinsä todella isoja kolikoita. Kultaa ja hopeaa lukuun ottamatta muilla jalometalleilla puolestaan on päinvastainen ongelma: niistä pitäisi luoda niin pieniä kolikoita, että ne saattaisivat hukkua.
Käteen jää siis kaksi jalometallia, jotka toimivat hyvin valuuttana: hopea ja kulta. Molempia on vaikea löytää, mutta ne eivät ole liian harvinaisia. Kummallakin on lisäksi hyvin alhainen sulamispiste, jonka takia kullasta ja hopeasta on helppo valmistaa esimerkiksi kolikoita ja koruja.
Hopea tummuu reagoidessaan ilmassa olevan fosforin kanssa. Siksi kulta on erityisen arvokasta ja haluttua: kulta ei reagoi juuri minkään elementin tai aineen kanssa. Tämä takia voit helposti löytää tuhansia vuosia vanhan esineen museosta ja huomata, että se näyttää edelleen yhtä hyvältä kuin vuosituhansia sitten.
On kuitenkin hyvä huomata, että kullalla ei ole luonnostaan mitään arvoa. Se on toiminut arvokkaana valuuttana pitkään siksi, että me yhteiskuntana olemme päättäneet sen olevan arvokasta ja haluttua. Hyvän valuutan pitää olla arvoltaan tasaista, helposti kuljetettavaa ja myrkytöntä. Lisäksi sen pitää olla melko harvinaista.
Kirsikkana kakun päällä on vielä se, että kulta on tietysti kultaista. Muut alkuainetaulukosta löytyvät aineet ovat hopean tai kuparinvärisiä: hopea ja kupari tummuvat ajan myötä. Tämänkin takia kulta erottuu hienosti edukseen.
Yhteenveto
Kultaa on maapallollamme vain tietty määrä. Tällä hetkellä kaikki käytössä oleva kulta mahtuisi 20 neliömetrin kokoiseen laatikkoon. Vaikka kultaa etsitään ja louhitaan jatkuvasti, sitä on yhä vaikeampi saada käsiinsä, sillä niin sanottu “helppo kulta” on jo louhittu. Niinpä kullankaivajien pitää kaivaa entistä syvemmälle ja käyttää yhä enemmän aikaa kullan löytämiseen.
Kierrättämällä kultaa, säästämme luontoamme, mm. maa- ja meriekosysteemit kärsivat kullan louhinnasta. Pelkästään yhden vihkisormuksen kullan tuottaminen, tuottaa noin 20 tonnia jätettä. Kullan kierrätys todellakin kannattaa. Tänä päivänä saat hyvän teon ja omatunnon lisäksi, ennätyksellisen korvauksen kun myyt kultaa. Kullan myynti ei siis ainoastaan ole ympäristöteko, vaan todella järkevä päätös saada itsellensä paras mahdollinen rahallinen korvaus, tarpeettomista kultakoruista ym. kultaesineistä, mitkä mahdollisesti lojuvat kaapin pohjalla.
Esimerkiksi juuri nyt tienaat yli 1000 €, pelkästään 42 grammalla kultaa.
Voit laskea tarkan hinnan tai hinta-arvion kullalle käyttämällä kullan hintalaskuria.
Hinnat ovat todellisia hintoja eikä niistä tehdä mitään vähennyksiä.
Kultaa ei voida tuottaa laboratoriossa, toisin kuin esimerkiksi timantteja, minkä takia sen arvo ja harvinaisuus säilyvät. Kullan harvinaisuus on yksi tärkeistä syistä siihen, miksi se on yhteiskuntamme silmissä arvokasta ja haluttua.
Artikkeli Miksi kulta on niin harvinainen metalli? Kuinka paljon kultaa maailmassa on? julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Kultareservi.